Purjehduksen F1 luokka 49er on purjehduksen yksi nopeimmista ja ehdottomasti näyttävimmistä luokista, joka kerää katsojia ja huomiota niin televisiossa kuin lehdissäkin.

Tämä luokka on kehitetty erityisen yleisöystävälliseksi lajiksi, josta ei puutu vauhtia, nopeita tilanteita tai jännitystä.

Kovemmissa tuulissa ammattimiehistöt saavuttavat 49erilla yli kolmenkymmenen solmun (n.60km/h) huippunopeuden. Kevyt paino, suuri purjepinta-ala ja siivet tekevät tästä veneestä todellisen purjehduksen Formula 1 luokan.

Australialainen Julian Bethwaite kehitti 49erin 90-luvun puolessa välissä 2000-luvun huimapäille, jotka janoavat äärimmäisiä haasteita purjehduksessa ja haluavat yleisön nauttivan lajistaan. Jännitystä, iloa ja dramatiikkaa pursuva vauhtipurjehdus on täyttänyt odotukset - se kiinnostaa kaikkialla urheilua seuraavia ihmisiä. Lajia on helppo seurata rannalta.
 

Nimi tulee veneen pituudesta - 4,9 metriä.

Rungoltaan tikkamainen Neljäysi painaa vain 125 kiloa ja siinä on purjeita 59 neliötä. Runsaan metrin syväys mahdollistaa kilpailemisen rannan tuntumassa. Vene yltää yli 30 solmun vauhtiin (55 km/t) kovassa tuulessa. Suomen kilpailuissa noin 700 metriä pitkää rataa ajetaan normaalisti kolme kierrosta ja yksi lähtö kestää parisenkymmentä minuuttia. Olympialaisissa rata oli pidempi — yksi lähtö kesti noin 45 minuuttia.

49er-purjehtijoilta vaaditaan teknistä ja taktista huippuosaamista, akrobatiaa ja nopeutta. Esimerkiksi 38 neliöinen genaakkeri (pallopurje) on kiskottava ylös viidessä kuudessa sekunnissa, jos mielii menestyä kilpailussa. Matka kääntömerkille toiselle on parhaimmillaan kestänyt vain 40 sekuntia. Hiljaisessa tuulessa taas on oma vaikeutensa; pääosassa ovat hermojen hallitseminen, rauhalliset, sulavat liikkeet sekä erilainen taktiikka. Lajina luonnonvoimien ehdoilla tapahtuva 49er–purjehdus on kiehtovaa vaatiessaan monenlaisten tilanteiden hallitsemista.